Kemppilän myllykoski on saanut nimensä siellä toimineen vanhan veromyllyn mukaan. Myllytoiminnan alku on historian kätköissä ja lupa toimintaan perustui ikimuistoiseen nautintaoikeuteen. 1900-luvun alussa Kemppilän mylly oli kuuluisa tuotantolaitos, joka tunnettiin koko laajassa pitäjässä. Jyviä tuotiin jauhettavaksi laajalti vaivalloistenkin matkojen takaa erämaista Jukajärven pohjoispuolelta, Puumalasta, Sulkavalta ja Säämingistä.

Jukajärveä pitkin soudettiin myllykuormat myllyn rantaan ja kannettiin jyväsäkit jyrkkää koskirinnettä ylös myllyyn. "Myllytietä", Myllykoskentietä, pitkin jyvät saapuivat erilaisin ajopelein. Myllyssä kuohujen vesivoimalla jauhettiin jyvät jauhoiksi.

Myllyn yhteydessä oli sirkkelisaha ja pärehöylä. Paksuja tukkeja sahattaessa piti sirkkelin terä nostaa välillä ylös ja lisätä kierroksia, jotta saatiin sahattua lautaa ja lankkua rakennustarpeiksi. Pärehöylällä höylättiin päreet talojen kattoihin ja muuhun käyttöön.

Kosken kuohujen voimalla tuotettiin myllärin toimesta sähköä "niemelle" ja Jukajärven kylälle. Kerrotaan, että "niemelle" sähkölinja kulki tievarren pystyaidan seipäissä ja riukujen päissä. Talvisin Jukajärven kylälle rakennettiin sähkölinja jäätä pitkin riuuista tehtyjen kolmijalkojen varaan. Myllärin käydessä nukkumaan koneet sammutettiin ja sähkönjakelu katkaistiin.

Kosken kautta uitettiin puuta Saimaalle ja tehtaiden käyttöön aina vuoteen 1963 asti. Puut kaadettiin "talvisavotalla" ja ajettiin järven rannalle "pirssiin". Järven jäiden sulettua puut pyöritettiin veteen ja uitettiin lauttoina jokisuulle. Myllyjokea pitkin puu uitettiin Kemppilän myllylle ja myllyn ohi ränniä pitkin Suureen Jukajärveen. Siellä puut koottiin lautoiksi ja puiden matka jatkui kohti Lieviskää ja Saimaata. Uitot kestivät keväisen tulvaveden aikaan keskimäärin kaksi viikkoa. Uittorännin sammaloitunut kiinnitystuki löytyy Jukajärven rannasta.

Koskialueelta löytyy tuon vanhan myllyn perustukset, turbiinipyörä ja myllypato. Kuvassa kivelle muurattua myllyn kivijalkaa, jonka ympärillä on myllyn vanhaa esineistöä.

Kemppilän myllyn mylläreinä ovat toimineet Luukkonen, Korhonen, Hakulinen ja Kantele.

Koskialueella on "myllärin unelman" 1950-luvulla rakennetut voimalaitoksen perustukset, joiden kautta kosken vedet yhä virtaavat

Myllyn yhteyteen rakennettiin veden säännöstelyyn betoninen myllypato ja siihen liittyvä varavesiallas. Myllypadolta vesi ohjattiin myllyyn, uittoränniin ja ylimääräinen vesi juoksutettiin koskeen. Padon rakenteet ovat vieläkin nähtävissä ja tänään nuo veden kuluttamat ja sammaleiden koristamat patorakenteet kertovat koskialueen perinnehistoriaa.

Koskiuoman vieressä on vanha myllyn "viljasuppilo"

Myllytuvasta on jäljellä kaunis käsin kivistä ladottu kivijalka. Tältä paikalta myllytupa siirrettiin tien toiselle puolelle sotien aikaan, ehkä vuosina 1939-1940. Tupa kunnostettiin 1970-luvulla lapsiperheen kodiksi. Vanha tupa sai tiiliverhoilun ja uuden osan joelle päin. Perheen muutettua pois talossa asuttiin, kunnes se jäi tyhjilleen, rapistui ja purettiin pois kesällä 2019.